Suvun asuinpaikkoja

Vanhin suvun hallussa oleva asuinpaikka.
Tämä 1800-luvulla rakennettu talo on saanut väistyä uuden nykyaikaisen talon tieltä, mutta paikka on säilynyt samana jo ainakin yli 500 vuotta.

Lempiäisenmäki

Näin aluksi kerrottakoon Ruokolahden Äitsaaressa sijaitsevasta Lempiälän kylästä. Siellä sijaitsee Lempiäisenmäki niminen tila. Se on vanhin suvun asuinpaikka, joka on yhä Lempiäisen suvun hallussa. Siellä on asunut Lempiäisiä jo ainakin 1400-luvulla. Selviä kirjallisia todisteita on 1543-luvun maakirjassa, joka on ensimmäinen luettelo alueen maanomistajista.

Tilan isäntä

Tilaa isännöi tällä hetkellä Pauli Lempiäinen. Hänen isänsä Erkki Lempiäinen on luopunut tilan pidosta sairastuttuaan nivelreumaan. Erkki asustelee Ruokolahdella palvelutalossa, eläkepäiviään viettäen.

Tilan jako

Tila on jaettu moneen kertaan, ja 1900-luvulla kaikki siitä erotetut tilat pitänee laskea lähinnä pientiloiksi. 1900-luvulla oli kylässä neljä Lempiäisten asuttamaa taloa. Yksi alkuperäisestä Lempiäisten tilasta erotettu asuinpaikka oli Vähälempiälä, joka tunnetaan asiakirjoissa myös nimellä Pikkulempiälä, ruotsinkieliseltä nimeltään Lilla Lempien. Tämä tila sijaitsee Hannikylässä.

Tilan sijainti

Erkki Lempiäisen kotitalo sijaitsee Lempiälän kylän Lempiäisenmäellä. Se on suvun ikivanha asuinpaikka jo ainakin 1500-luvun alusta lähtien. Lempiäisenmäellä on asunut Lempiäisiä vuonna 1543 tehtyjen ensimmäisten maakirjojen mukaan. Tuohon aikaan tila oli varsin vauras. Vuoden 1623 verokartan mukaan on tilalla ollut runsaasti karjaa: 9 hevosta, 18 nautaa, 30 lammasta ja 10 sikaa, yhteensä 67 kotieläintä. Tilan isäntänä oli tuolloin Matti Lempiäinen. Näin suuren karjan pito osoittaa että tilalla on täytynyt olla myös paljon asukkaita. Mainittakoon että tuohon aikaan 1600-luvulla asutus Ruokolahdella oli varsin harvaa, esimerkiksi Torsansalo oli täysin asumaton. Lempiäisen talossa on saattanut olla enemmän väkeä kuin monissa kylissä yhteensä. Yhtenä syynä tällaiseen suotuisaan kehitykseen on ollut turvallinen ja edullinen asuinpaikka. Ympärillä oli hyvät kalavedet sekä riistamaat, eikä saaressa tiettävästi vainolainen käynyt koskaan hävitysretkillään.

Kirkkoväen pysähdyspaikka

Lempiäisen tilalla oli hyvä lähdekaivo jolla oli runsaasti käyttäjiä talvella. Talvitie joka tuli Kekälenmäeltä, Kietävälästä, Junnikkalasta ja Utulasta sekä Tuomalasta kulki sitä kautta. Varsinkin joulukirkkoon menijöitä saattoi tulla toistasataa rekikuormaa, jotka kaikki juottivat hevosensa kaivolla. Muistoina talvitien rantautumispaikoista ovat säilyneet nimet Talviranta ja Paskoniemi, jossa matkalaiset kävivät tarpeillaan. Varsinainen maantie tuli Lempiälään vasta vuonna 1940.

Uuden kirkon pitäjä, Lempiälän kylä

Lempiälän kylässä asui vuoden 1543 maakirjan mukaan isäntänä Hinric Hinricsson Lembin (Henrik Henrikinpoika Lempiäinen). Hänellä oli kaksi poikaa Henrik ja Matti. Heistä levisi sukua mm. Anttanalan, Jorolan ja Vitikkalan kyliin. 20 vuotta kestänyt suuri Pohjan sota oli autioittanut edellämainittuja alueita kovasti, ja useat tilat olivat jääneet autioiksi.

Uuden kirkon pitäjä, Vitikkalan kylä

Tarkastuspöytäkirja vuodelta 1727 kertoo seuraavaa: 1/12 1/6 manttaalin tilat, Risto Nevalainen kutsutaan Karastilaksi, autio, hävitetty, Matti Risterinpoika Lempiäinen (Matz Cristersson Lembiäin) ottaa sen nyt haltuunsa, peltoa on 1 1/2 tynnyrinalaa hiekkamaata, joka on nurmettunut. Niitty metsittynyt, kehnoa kaski-, rakennus-, ja tervametsää, samoin laidunta, kalastusta meressä. Tälle myönnetään verovapaus 3 vuodeksi ja lankeaa se verolle 1731. Matille syntyi 10 lasta, 6 poikaa ja neljä tytärtä. Kaikki muut lapset jatkoivat sukua menemällä naimisiin, paitsi Maria niminen tytär.

Meri oli kuitenkin ominaisinta kylän maisemassa. Se muodosti ikään kuin kylän sydämen ja sielun. Sen merkitystä kylän elämälle ja kyläläisille ei voinut tarpeeksi korostaa. Meri kuului kyläläisten jokaiseen päivään milloin tyvenenä, milloin ärjyvän vihaisena, taikka jäiden kahlitsemana ja kimaltelevan lumilakeuden peittämänä sekä korkeiden jääruoppaiden koristelemana. Meri oli usein ystävällinen, mutta se saattoi olla myös julma. Meri antoi ja otti, se oli keskeinen elementti kyläläisten elämää ja hyvinvointia ajatellen. Se antoi aterian jatketta ruokapöytiin sekä materiaalisia hyödykkeitä jokapäiväiseen elämään. Myrskyt sopivat hyvin Vitikkalan kylän rantaan ja ajoivat avoveden aikaan maihin kaikenlaista tavaraa – käyttökelpoistakin.

Paikka oli kaunis hiekkarantaisen Suomenlahden rannalla. Tärkeänä elinkeinona oli kalastus. Kesäkalastusta harjoitettiin suurilla merirysillä ja verkoilla. Talvinuottaukseen lähdettiin hevosvetoisin kajuutoin varustettuna ruokakunnittain silloin kun sää näytti suotuisalta. Saalis jäädytettiin lumihangella käännellen, koottiin vasuihin, ja toimitettiin myytäväksi Pietariin tai paikallisille asukkaille.Säätila aiheutti paljon onnettomuuksia jään halkeillessa lautoiksi ja viedessään  kalastajat ulkomerelle josta pelastuminen oli onnenkauppaa. Huomattavia tappioita aiheutui kalustolle menetettyinä pyydyksinä, mutta korvaamattomia menetyksiä olivat  kadonneet ja hukkuneet kalastajat.

Rautjärvi Kekäleenniemi

Rautjärvi Kekäleenniemi 3 tilalle tulivat Lempiäiset joskus 1600-1700 -luvun vaihteessa.Tuon ajan tiedot ovat varsin hataria, sillä henkikirjoissa ei mainita kuin isännät eikä heillekään aina sukunimiä. Vuoden 1707 maakirjan mukaan tila on kuulunut Lempiäisille. Silloin tila on ollut 1/6 manttaalin suuruinen, pinta-alaltaan n. 300 ha. Veroa on silloin maksettu viljasta kymmenysverona 4 ruplaa 40 kopeekkaa hopeassa. Tilan maita oli kolmessa paikassa, kuvan mukainen osa Lempiäisenmäki Nurmijärven länsipuolella, sekä siinä näkyvä kolmiomainen pala Suursaaressa. Lisäksi maata oli järven toisella puolella. Siellä olivat asuinpaikat Peltokumpu ja Metsäkumpu.

Vuoden 1780 verokartan mukaan tila on merkitty kuuluvaksi Uimolan kylään. Tuolloin siellä on asunut 15 miespuolista ja 14 naispuolista henkilöä, kahdessa ruokakunnassa Lempiäisenmäellä ja Peltokummussa. Näissä on ollut kuusi avioparia. Karjavarallisuutta on ollut 18 lehmää, 8 hevosta, 7 hiehoa ja 19 lammasta. Vuoden 1818 henkikirjan mukaan tilaa asui kaikkiaan 48 henkeä. Lempiäisen mäellä oli kaksi asuinrakennusta ja Peltokummussa yksi. Lisäksi Metsäkummussa oli torppa. Lempiäisenmäen asutus näkyy kuvassa olevassa niemessä nuolen osoittamassa paikassa. Niemen ja Suursaaren välinen salmi on vanhoissa kartoissa nimeltään Lempiäisensalmi, mutta nykyisin se on muutettu Vertasensalmeksi.

Lappeen pitäjä

Lappeen pitäjän Kasukkalan kylässä Pusan hovissa syntyi Jöran Jöraninpoika (Yrjö Yrjönpoika) Lempiäinen n. 1690. Sitä ei ole pystytty selvittämään mistä Yrjö oli Kasukkalaan tullut. Yrjöllä oli kolme lasta, Anders (Antti) syntynyt noin 1721, Maria syntynyt.1724, ja Matts (Matti) syntynyt 1729.

Näistä kolmesta lapsesta levisi varsin laajalti Lempiäisten sukua Lappeen pitäjään, ja sen ympäristöön, ja sieltä edelleen ympäri Suomea.